NEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997,

euron käyttöön ottamisen oikeudellisista puitteista (97/C 236/04)

NEUVOSTO, joka

antoi 17 päivänä kesäkuuta 1997 tietyistä euron käyttöön ottamiseen liittyvistä säännöksistä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1103/97 (EYVL N:o L 162, 19.6.1997) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 235 artiklan perusteella ja oikeusvarmuuden turvaamiseksi säätääkseen euron käyttöön ottamisen edellyttämien oikeudellisten puitteiden kiireellisistä seikoista,

pääsi 7 päivänä heinäkuuta 1997 yhteisymmärrykseen liitteenä olevasta euron käyttöön ottamista koskevasta ehdotuksesta neuvoston asetukseksi, jossa säädetään muista euron käyttöön ottamisen kannalta välttämättömistä seikoista; asetus annetaan perustamissopimuksen 109 l artiklan 4 kohdan perusteella välittömästi sen jälkeen, kun euron käyttöön ottavista jäsenvaltioista on päätetty mahdollisimman aikaisin vuonna 1998, minkä jälkeen asetuksesta tulee oikeudellisesti sitova, ja

katsoo, että edellä mainitut tekstit muodostavat yhdessä euron käyttöön ottamisen oikeudelliset puitteet; Amsterdamin Eurooppa-neuvosto päätti 17 päivänä kesäkuuta 1997 avoimuuden edistämiseksi julkaista nämä oikeudelliset puitteet kokonaisuudessaan,

- PÄÄTTÄÄ, ETTÄ TÄMÄ PÄÄTÖSLAUSELMA LIITTEINEEN JULKAISTAAN TIEDOKSI EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISESSA LEHDESSÄ.

LIITE

Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI (EY) N:o 0000/97, annettu . . ., euron käyttöön ottamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 109 l artiklan 4 kohdan kolmannen virkkeen,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (2),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (3),

sekä katsoo, että

1) tässä asetuksessa määritellään euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden rahalainsäädäntö; sopimussuhteiden jatkuvuutta, oikeudellisissa asiakirjoissa esiintyvien ecuun kohdistuvien viittausten korvaamista viittauksilla euroon sekä pyöristämistä koskevat säännökset on ja annettu 17 päivänä kesäkuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1103/97 tietyistä euron käyttöön ottamiseen liittyvistä säännöksistä (4); euron käyttöönotto koskee koko väestön päivittäisiä toimia osallistuvissa jäsenvaltiossa; olisi tutkittava muita kuin tähän asetukseen sekä asetukseen (EY) N:o 1103/97 sisältyviä toimenpiteitä tasapainoisen euroon siirtymisen varmistamiseksi erityisesti kuluttajien osalta,

2) Eurooppa-neuvoston Madridissa 15 ja 16 päivänä joulukuuta 1995 pidetyssä kokouksessa päätettiin, että perustamissopimuksessa Euroopan rahayksiköstä käytetty nimi "ecu" on yleisnimi; viidentoista jäsenvaltion hallitukset ovat päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että tämä päätös on perustamissopimuksen asianomaisten määräysten sovittu ja lopullinen tulkinta; Euroopan yhteisen rahan nimi on "euro"; euro on osallistuvissa jäsenvaltioissa raha, joka jaetaan sataan alayksikköön, jonka nimi on "sentti"; nimen "sentti" määritelmä ei estä nimen yleisessä kielenkäytössä esiintyvien eri muotojen käyttöä jäsenvaltioissa; Eurooppa-neuvosto katsoi lisäksi, että yhteisen rahan nimen on oltava sama kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä ottaen huomioon olemassa olevat erilaiset aakkoset,

3) toimiessaan perustamissopimuksen 109 l artiklan 4 kohdan kolmannen virkkeen mukaisesti neuvosto toteuttaa muuntokurssien hyväksymistä lukuun ottamatta muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen euron ottamiseksi nopeasti käyttöön,

4) kun jäsenvaltiosta tulee perustamissopimuksen 109 k artiklan 2 kohdan mukaisesti osallistuva jäsenvaltio, neuvosto toteuttaa perustamissopimuksen 109 l artiklan 5 kohdan mukaisesti muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen euron ottamiseksi nopeasti käyttöön kyseisen jäsenvaltion ainoana rahana,

5) perustamissopimuksen 109 l artiklan 4 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti neuvosto hyväksyy kolmannen vaiheen alkamispäivänä muuntokurssit, joilla osallistuvien jäsenvaltioiden rahat kiinnitetään peruuttamattomasti, jolloin euro korvaa kyseiset rahat peruuttamattomasti kiinnitettyjen kurssien mukaisesti,

6) säädöksiä tulkittaessa olisi otettava huomioon, että euroyksikön ja kansallisten rahayksikköjen välillä tai kyseisten kansallisten rahayksikköjen välillä ei ole valuuttakurssiriskiä,

7) oikeudellisten asiakirjojen määrittelyssä käytetty termi "sopimus" sisältää kaikentyyppiset sopimukset riippumatta tavasta, jolla ne on tehty,

8) jotta valmistautuminen euroon siirtymiseen tapahtuisi vaivattomasti, siirtymäkausi on tarpeen osallistuvien jäsenvaltioiden rahojen eurolla korvaamisen ja eurosetelien ja -metallirahojen käyttöönoton välillä; tämän kauden aikana kansalliset rahayksiköt määritellään euron alayksiköiksi; siten vahvistetaan euroyksikön ja kansallisten rahayksikköjen välinen oikeudellinen vastaavuus,

9) perustamissopimuksen 109 g artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1103/97 mukaisesti euro korvaa ecun Euroopan yhteisöjen toimielinten laskentayksikkönä 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen; euron olisi oltava myös Euroopan keskuspankin (EKP) ja osallistuvien jäsenvaltioiden keskuspankkien laskentayksikkö; Madridin päätelmien mukaisesti Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) rahapoliittiset toimet tapahtuvat euroyksikössä; tämä ei estä kansallisia keskuspankkeja pitämästä kansallisen rahayksikkönsä määräistä kirjanpitoa siirtymäkauden aikana, erityisesti henkilöstönsä ja yleisen hallintonsa osalta,

10) kukin jäsenvaltio voi sallia euroyksikön täysimittaisen käytön alueellaan siirtymäkauden aikana,

11) siirtymäkauden aikaiset sekä euroyksikön että kansallisen rahayksikön määräiset sopimukset, kansalliset lait ja muut oikeudelliset asiakirjat ovat päteviä; kyseisen kauden aikana mikään tämän asetuksen säännöksistä ei saa vaikuttaa kansalliseen rahayksikköön tehdyn viittauksen pätevyyteen missään oikeudellisessa asiakirjassa,

12) jollei toisin ole sovittu, taloudellisen toimijoiden on kaikkien kyseisen oikeudellisen asiakirjan mukaisesti suoritettavien toimien yhteydessä noudatettava oikeudellisessa asiakirjassa käytettyä rahayksikköä,

13) euroyksikkö ja kansalliset rahayksiköt ovat saman rahan yksiköitä; olisi varmistettava, että osallistuvassa jäsenvaltiossa tilihyvityksin suoritettavat maksut voidaan tehdä joko euroyksikössä tai vastaavassa kansallisessa rahayksikössä; tilihyvityksin suoritettavia maksuja koskevia määräyksiä olisi sovellettava myös niihin rajat ylittäviin maksuihin, jotka ovat euroyksikön tai velkojan tilin kansallisen rahayksikön määräisiä; on välttämätöntä varmistaa maksujärjestelmien toimivuus säätämällä tilien hyvittämisestä käyttämällä kyseisten järjestelmien kautta hyvitettäviä maksuvälineitä; tilihyvityksin tapahtuvaa maksujen suorittamista koskevat säännökset eivät saisi merkitä sitä, että rahoituspalveluiden välittäjät ovat velvollisia asettamaan käyttöön joko muita maksumuotoja tai tuotteita, jotka ovat euron jonkin yksittäisen yksikön määräisiä; tilihyvityksin suoritettavia maksuja koskevat säännökset eivät estä rahoituspalveluiden välittäjiä sovittamasta yhteen sellaisten euroyksikössä määriteltyjen maksumuotojen käyttöönottoa, jotka perustuvat yhteiseen tekniseen perusrakenteeseen siirtymäkauden aikana,

14) Madridissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti osallistuvat jäsenvaltiot laskevat liikkeeseen julkisen kaupankäynnin kohteena olevan uuden velan euroyksikön määräisenä 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen; on suotavaa sallia velan liikkeeseenlaskijoiden määritellä velkakanta uudelleen euroyksikössä; uudelleen määrittelyä koskevien säännösten olisi oltava sellaisia, että niitä voidaan soveltaa myös kolmansien maiden lainkäyttövallan alueella; liikkeeseenlaskijoiden olisi voitava määritellä velkakanta uudelleen, jos velka on määritelty sellaisen jäsenvaltion kansallisessa rahayksikössä, joka on määritellyt uudelleen osan tai kaiken kyseisen jäsenvaltion julkisyhteisöjen velkakannasta; nämä säännökset eivät koske sellaisten lisätoimenpiteiden käyttöönottoa, joilla muutetaan velkakannan ehtoja, muun muassa velkakannan nimellismäärän muuttamiseksi, koska kyseiset seikat kuuluvat asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön alaan; on suotavaa, että jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarkoituksenmukaiset toimenpiteet muuttaakseen järjestäytyneiden markkinoiden toimissa käytettyä laskentayksikköä,

15) voi myös olla tarpeen toteuttaa lisätoimia yhteisön tasolla sen selkeyttämiseksi, mikä vaikutus euron käyttöönottamisella on yhteisön olemassa olevan lainsäädännön säännösten soveltamiseen, erityisesti nettoutuksen, kuittauksen ja vaikutuksiltaan samankaltaisten menettelyjen osalta,

16) euroyksikön käyttöä koskevia velvoitteita voidaan määrätä ainoastaan yhteisön lainsäädännön perusteella; osallistuvat jäsenvaltiot voivat sallia euroyksikön käytön julkisen sektorin kanssa tehtävissä liiketoimissa; Eurooppa-neuvoston Madridissa pidetyssä kokouksessa päätetyn viitesuunnitelman mukaisesti yhteisön lainsäädännössä, jossa säädetään euroyksikön käytön laajentamisen aikataulusta, voidaan jättää jonkin verran toimintavapautta yksittäisille jäsenvaltioille,

17) perustamissopimuksen 105 a artiklan mukaisesti neuvosto voi toteuttaa toimenpiteitä kaikkien metallirahojen yksikköarvojen ja teknisten eritelmien yhdenmukaistamiseksi,

18) setelit ja metallirahat on suojattava riittävällä tavalla väärennöksiltä,

19) kansallisten rahayksikköjen määräiset setelit ja metallirahat menettävät asemansa laillisina maksuvälineinä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siirtymäkauden päättymisestä; jäsenvaltioiden yleisistä syistä käyttöön ottamat seteleissä ja metallirahoissa maksamista koskevat rajoitukset eivät ole yhteensopimattomia euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineaseman kanssa, edellyttäen että muita laillisia keinoja rahamääräisten velkojen maksamiseen on käytettävissä,

20) siirtymäkauden päättymisestä alkaen on tuolloin voimassa olevissa oikeudellisissa asiakirjoissa esiintyviä viittauksia pidettävä viittauksina euroyksikköön kyseisten muuntokurssien mukaisesti; sen vuoksi olemassa olevissa oikeudellisissa asiakirjoissa esiintyvien rahayksikköjen konkreettinen uudelleen määrittely ei ole tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi; asetuksessa (EY) N:o 1103/97 määriteltyjä pyöristämissääntöjä sovelletaan myös siirtymäkauden päättyessä tai siirtymäkauden jälkeen tehtyihin muuntoihin; selvyyden vuoksi voi olla suotavaa suorittaa konkreettinen rahayksikön uudelleenmäärittely niin pian kuin on tarkoituksenmukaista,

21) Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä tietyistä määräyksistä tehdyn pöytäkirjan N:o 11 2 kohdassa määrätään muun muassa, että kyseisen pöytäkirjan 5 kohta tulee voimaan, jos Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittaa neuvostolle, että se ei aio siirtyä kolmanteen vaiheeseen; Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 16 päivänä lokakuuta 1996 neuvostolle, että se ei aio siirtyä kolmanteen vaiheeseen; kohdassa 5 määrätään muun muassa, että perustamissopimuksen 109 l artiklan 4 kohtaa ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan,

22) Tanska on ilmoittanut, viitaten Tanskaa koskevista tietyistä määräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 12 olevaan 1 kohtaan ja Edinburghissa 12 päivänä joulukuuta 1992 tehtyn päätökseen liittyen, että se ei aio osallistua kolmanteen vaiheeseen; sen tähden kyseisen pöytäkirjan 2 kohdan mukaisesti Tanskaan sovelletaan perustamissopimuksen ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännön kaikkia artikloja ja määräyksiä, joissa viitataan poikkeukseen,

23) perustamissopimuksen 109 l artiklan 4 kohdan mukaisesti yhteinen raha otetaan käyttöön vain niissä jäsenvaltioissa, joita ei koske poikkeus,

24) tätä asetusta sovelletaan tämän vuoksi perustamissopimuksen 189 artiklan mukaisesti, jollei pöytäkirjasta N:o 11, pöytäkirjasta N:o 12 tai perustamissopimuksen 109 k artiklan 1 kohdasta muuta johdu,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

- `osallistuvilla jäsenvaltioilla` (jäsenvaltioita A, B, ...),

- `oikeudellisilla asiakirjoilla` säädöksiä, hallinnollisia määräyksiä, lainkäyttöpäätöksiä, sopimuksia, yksipuolisia oikeustoimia, muita maksuvälineitä kuin seteleitä ja metallirahoja sekä muita asiakirjoja, joilla on oikeusvaikutus,

- `muuntokurssilla` peruuttamattomasti kiinnitettyä muuntokurssia, jonka neuvosto on hyväksynyt perustamissopimuksen 109 l artiklan 4 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti kunkin osallistuvan jäsenvaltion rahalle,

- `euroyksiköllä` 2 artiklan toisessa virkkeessä tarkoitettua rahayksikköä,

- `kansallisilla rahayksiköillä` osallistuvien jäsenvaltioiden rahayksikköjä, sellaisina kuin kyseiset yksiköt on määritelty talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alkua edeltävänä päivänä,

- `siirtymäkaudella` ajanjaksoa, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2001,

- `uudelleen määrittelyllä` sen yksikön muuttamista, jossa velkakanta on määritelty, kansallisesta rahayksiköstä 2 artiklan mukaiseksi euroyksiköksi, jolloin uudelleen määrittely ei muuta velan muita ehtoja, mitkä määräytyvät asianomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

II OSA OSALLISTUVIEN JÄSENVALTIOIDEN RAHOJEN KORVAAMINEN EUROLLA

2 artikla

Osallistuvien jäsenvaltioiden raha on euro 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen. Rahayksikkö on yksi euro. Yksi euro jakautuu sataan senttiin.

3 artikla

Euro korvaa kunkin osallistuvan jäsenvaltion rahan muuntokurssin mukaisesti.

4 artikla

Euro on Euroopan keskuspankin (EKP) ja osallistuvien jäsenvaltioiden keskuspankkien laskentayksikkö.

III OSA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

5 artikla

Siirtymäkauden aikana sovelletaan 6, 7, 8 ja 9 artikla.

6 artikla

1) Euro jaetaan myös kansallisiin rahayksikköihin muuntokurssien mukaisesti. Kansallisten rahayksikköjen kaikki alajaottelut säilytetään. Jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu, osallistuvien jäsenvaltioiden rahalainsäädäntöä sovelletaan edelleen.

2) Jos oikeudellisessa asiakirjassa viitataan kansalliseen rahayksikköön, tämä viittaus on yhtä pätevä kuin jos viittaus olisi tehty muuntokurssien mukaiseen euroyksikköön.

7 artikla

Kunkin osallistuvan jäsenvaltion rahan korvaaminen eurolla ei ilman eri toimenpiteitä muuta korvaamispäivänä olemassa olevissa oikeudellisissa asiakirjoissa käytettyä rahayksikköä.

8 artikla

1) Toimet, jotka suoritetaan kansallisen rahayksikön käyttöön velvoittavien tai kansallisen rahayksikön määräisten oikeudellisten asiakirjojen nojalla, suoritetaan tämän kansallisen rahayksikön määräisinä. Toimet, jotka suoritetaan euroyksikön käyttöön velvoittavien tai euroyksikössä määriteltyjen oikeudellisten asiakirjojen nojalla, suoritetaan tämän rahayksikön määräisinä.

2) 1 kohdan säännöksiä sovelletaan, jolleivät osapuolet ole sopineet muusta.

3) Huolimatta 1 kohdan säännöksistä velallinen voi maksaa euroyksikön tai osallistuvan jäsenvaltion kansallisen rahayksikön määräisen ja kyseisessä jäsenvaltiossa maksettavan minkä tahansa määrän hyvittämällä sen velkojan tilille joko euroyksikön tai kyseisen kansallisen rahayksikön määräisenä. Määrä on hyvitettävä velkojan tilille hänen tilinsä rahayksikön määräisenä, jolloin mahdollinen muuntaminen suoritetaan muuntokurssien mukaisesti.

4) Huolimatta 1 kohdan säännöksistä kukin osallistuva jäsenvaltio voi toteuttaa toimenpiteitä, jotka voivat olla tarpeen

- Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä määritellyn, jäsenvaltion julkisyhteisöjen liikkeelle laskeman kansallisen rahayksikön määräisen velkakannan, jonka liikkeelle laskemiseen sovelletaan kyseisen jäsenvaltion kansallista lakia, rahayksikön uudelleen määrittelemiseksi euroyksiköksi. Jos jäsenvaltio on toteuttanut täälaisen toimenpiteen, liikkeeseenlaskijat voivat määritellä kyseisen jäsenvaltion kansallisen rahayksikön määräisen velan uudelleen euroyksikköinä, ellei sopimusehdoissa nimenomaisesti suljeta pois uudelleen määrittelyä; tätä säännöstä sovelletaan jäsenvaltion julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemaan velkaan sekä muiden liikkeeseenlaskijoiden obligaatioihin ja muihin arvopaperistetun velan muotoihin, jotka ovat luovutuskelpoisia pääomamarkkinoilla, ja muiden velkojien liikkeeseen laskemiin rahamarkkinavälineisiin,

- jotta niiden toimintojen laskentayksikkö voidaan muuttaa kansallisesta rahayksiköstä euroyksiköksi:

a) sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla 10 päivänä toukokuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/22/ETY (5) liitteen B osassa lueteltujen rahoitusvälineiden sekä hyödykkeiden tavanomaisen vaihdon, selvityksen ja maksamisen markkinoilla, ja

b) tavanomaisen vaihdon, selvityksen ja maksujen suorittamisjärjestelmissä.

5) Osallistuvat jäsenvaltiot voivat antaa muita kuin 4 kohdassa mainittuja euroyksikön käyttöön velvoittavia säännöksiä ainoastaan yhteistön lainsäädännössä säädetyn aikataulun mukaisesti.

6) Nettoutuksen, kuittauksen ja vaikutuksiltaan samanlaisia menettelyjä sallivia tai niihin velvoittavia osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia säädöksiä sovelletaan rahamääräisiin velvoitteisiin riippumatta niiden rahayksiköstä, jos kyseinen rahayksikkö on ilmaistu euroyksikkönä tai kansallisena rahayksikkönä, jolloin mahdollinen muuntaminen suoritetaan muuntokurssien mukaisesti.

9 artikla

Kansallisen rahayksikön määräiset setelit ja metallirahat säilyttävät asemansa laillisena maksuvälineenä tämän asetuksen voimaantulopäivää edeltävänä päivänä voimassa olevien alueellisten rajojensa sisällä.

IV OSA EUROSETELIT JA -METALLIRAHAT

10 artikla

...päivänä... (6*) EKP ja osallistuvien jäsenvaltioiden keskuspankit laskevat liikkeeseen euromääräiset setelit. Rajoittamatta 15 artiklan säännösten soveltamista ainoastaan näillä euromääräisillä seteleillä on laillisen maksuvälineen asema kaikissa näissä jäsenvaltioissa.

11 artikla

...päivänä... (7*) osallistuvat jäsenvaltiot laskevat liikkeelle euro- ja senttimääräisiä metallirahoja noudattaen yksikköarvoja ja teknisiä eritelmiä, jotka neuvosto voi vahvistaa perustamissopimuksen 105 a artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaisesti. Rajoittamatta 15 artiklan säännösten soveltamista ainoastaan näillä metallirahoilla on laillisen maksuvälineen asema kaikissa näissä jäsenvaltioissa. Lukuun ottamatta liikkeeseen laskevaa viranomaista ja liikkeeseen laskevan jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä erityisesti nimettyjä henkilöitä kenelläkään ei ole velvollisuutta hyväksyä samassa maksussa enempää kuin 50 metallirahaa.

12 artikla

Osallistuvien jäsenvaltioiden on säädettävä riittävät seuraamukset väärien euroseteleiden ja -metallirahojen valmistamisesta ja niiden väärentämisestä.

V OSA LOPPUSÄÄNNÖKSET

13 artikla

Siirtymäkauden päättymisestä alkaen sovelletaan 14, 15 ja 16 artiklaa.

14 artikla

Siirtymäkauden päättyessä voimassa olevissa oikeudellisissa asiakirjoissa esiintyviä viittauksia kansallisiin rahayksiköihin pidetään viittauksina euroyksikköön kyseisten muuntokurssien mukaisesti. Asetuksessa (EY) N:o 1103/97 säädettyjä pyöristämissääntöjä sovelletaan.

15 artikla

1) Edellä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kansallisen rahayksikön määräiset setelit ja metallirahat ovat laillisia maksuvälineitä kansallisten alueellisten rajojensa sisällä enintään kuuden kuukauden ajan siirtymäkauden päättymisestä; tätä määräaikaa voidaan lyhentää kansallisella lainsäädännöllä.

2) Kukin osallistuva jäsenvaltio voi määrätä edellä 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti kansallisen rahayksikkönsä määräisten seteleiden ja metallirahojen käyttöä koskevista säännöistä enintään kuuden kuukauden ajaksi siirtymäkauden päättymisestä lukien sekä toteuttaa kaikki tarpeelliset toimenpiteet niiden käytöstä poistamisen helpottamiseksi.

16 artikla

Osallistuvien jäsenvaltioiden setelien ja metallirahojen liikkeeseen laskijat hyväksyvät edelleen aiemmin liikkeeseen laskemansa setelit ja metallirahat euroa vastaan muuntokurssin mukaisesti noudattaen kansallisia lakejaan ja käytäntöjään.

VI OSA VOIMAANTULO

17 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa perustamissopimuksen mukaisesti, jollei pöytäkirjasta N:o 11, pöytäkirjasta N:o 12 tai perustamissopimuksen 109 k artiklan 1 kohdasta muuta johdu.

Tehty Brysselissä . . .

Neuvoston puolesta

. . .

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o C 369, 7.12.1996, s. 10.

(2) (Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.)

(3) (Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.)

(4) EYVL N:o L 162, 19.6.1997, s. 1.

(5) EYVL N:o L 141, 11.6.1993, s. 27, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 95/26/EY (EYVL N:o L 168, 18.7.1995, s. 7).

(6*) Täsmällinen päivämäärä päätetään Madridin suunnitelman mukaisesti silloin, kun tämä asetus annetaan.