NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 25 päivänä heinäkuuta 1978,

hammaslääkärintointa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (78/687/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 49, 57, 66 ja 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo, että

tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisen tunnustamisen toteuttamiseksi hammaslääketieteessä siten kuin hammaslääkärin tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä toimenpiteistä sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamiseksi 25 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa neuvoston direktiivissä 78/686/ETY (3) säädetään, on mahdollista jäsenvaltioiden koulutuksen vastaavuuden vuoksi rajata yhtensovittaminen koskemaan vaatimusta vähimmäistason noudattamisesta, jolloin jäsenvaltioille jää vapaus järjestää alan opetus haluamallaan tavalla,

hammaslääketieteen erikoisalojen tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroiseksi tunnustamiseksi ja jäsenvaltioiden kaikkien ammattikuntaan kuuluvien kansalaisten saattamiseksi yhdenvertaiseen asemaan yhteisössä on tarpeen toteuttaa hammaslääketieteen erikoisalojen koulutusvaatimusten tietty yhteensovittaminen; tätä tarkoitusta varten tulee säätää tietyt vähimmäisvaatimukset erikoistumiskoulutukseen pääsemistä, koulutuksen vähimmäiskestoa, opetuksen antamistapaa ja -paikkaa, sekä koulutukseen kohdistuvaa valvontaa varten; nämä vaatimukset koskevat vain niitä erikoisaloja, jotka ovat kaikille jäsenvaltioille tai kahdelle tai useammalle jäsenvaltiolle yhteiset,

kansanterveyden vuoksi yhteisössä tulee pyrkiä muodostamaan yhteinen määritelmä kyseisten ammattihenkilöiden toiminnalle; tällä direktiivillä ei tässä vaiheessa luoda mahdollisuuksia täydelliselle hammaslääkärintoimen yhteensovittamiselle eri jäsenvaltioissa,

jäsenvaltioiden tulee huolehtia, että tämän direktiivin täytäntöönpanosta alkaen hammaslääkärikoulutus antaa hammaslääkäreille hampaiden, suun, leukojen ja niihin liittyvien kudosten poikkeavuuksien ja sairauksien ehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon liittyvän toiminnan harjoittamiseen tarvittavat taidot,

tämän toiminnan harjoittamista koskevien vaatimusten yhteensovittaminen tässä direktiivissä tarkoitetulla tavalla ei suinkaan estä minkäänlaista myöhempää yhteensovittamista,

tässä direktiivissä tarkoitettu yhteensovittaminen koskee hammaslääkärien ammatillista koulutusta; useimmissa jäsenvaltioissa ei tällä hetkellä tehdä eroa palkatussa työssä olevien ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien hammaslääkäreiden välillä; tästä syystä ja ammattihenkilöiden vapaan liikkuvuuden mahdollisimman tehokkaaksi edistämiseksi yhteisön alueella, näyttää tarpeelliselta ulottaa tämän direktiivin soveltaminen koskemaan palkatussa työssä toimivia hammaslääkäreitä, ja

tämän direktiivin tiedoksi antamisen ajankohtana hammaslääkärintointa harjoittavat Italiassa ainoastaan lääkärit riippumatta siitä, ovatko he erikoistuneet hammas- ja suusairauksiin; tämän direktiivin mukaisesti Italian on perustettava uusi ammattiryhmä, jonka jäsenillä on oikeus harjoittaa hammaslääkärintointa muulla kuin lääkärin nimikkeellä; uutta ammattikuntaa perustaessaan Italian on tämän direktiivin säännösten mukaisen erityiskoulutusohjelman aloittamisen ohella luotava tämän uuden ammatin harjoittamista varten oma järjestelmä, johon kuuluu esimerkiksi ammatillinen toimielin; tästä syystä ja ottaen huomioon tarvittavien toimenpiteiden laajuus Italialle tulee myöntää lisäaika tämän direktiivin noudattamista varten,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

KOULUTUSVAATIMUKSET

1 artikla

1. Jäsenvaltioiden on vaadittava henkilöiltä, jotka ryhtyvät harjoittamaan hammaslääkärintointa tai harjoittavat sitä käyttäen jotakin direktiivin 78/686/ETY 1 artiklassa mainittua nimikettä, että heillä on sanotun direktiivin 3 artiklassa tarkoitettu tutkintotodistus, todistus tai muu sellainen muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka takaa, että asianomainen on koulutuksensa aikana saanut:

a) riittävät tiedot tieteenaloista, joihin hammaslääketiede perustuu ja hyvät tiedot tieteellisistä menetelmistä, mukaan lukien biologisten toimintojen mittausperiaatteet, tieteellisesti todistettujen asioiden arviointi ja tietojen analysointi;

b) riittävät tiedot terveen ja sairaan ihmisen rakenteesta, toiminnoista ja käyttäytymisestä sekä fyysisen ja sosiaalisen ympäristön vaikutuksesta ihmisen terveydentilaan, sikäli kuin nämä tekijät liittyvät hammaslääketieteeseen;

c) riittävät tiedot sekä terveiden että sairaiden hampaiden, suun, leukojen ja niihin liittyvien kudosten rakenteesta ja toiminnoista sekä niiden yhteydestä potilaan yleiseen terveydentilaan ja fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin;

d) riittävät tiedot kliinisistä oppiaineista ja menetelmistä yhtenäisen kuvan muodostamiseksi hampaiden, suun, leukojen ja niihin liittyvien kudosten poikkeavuuksista, vaurioista ja sairauksista sekä ennaltaehkäisystä, diagnosoinnista ja hoidosta hammaslääketieteen alalla;

e) sopivan kliinisen kokemuksen, joka on hankittu asianmukaisessa valvonnassa.

Koulutuksen tulee antaa kaikkien hampaiden, suun, leukojen ja niihin liittyvien kudosten poikkeavuuksien ja sairauksien ehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon liittyvien tehtävien hoitamiseen tarvittavat taidot.

2. Tällaisen hammaslääketieteellisen koulutuksen tulee kokonaisuudessaan käsittää vähintään viisi vuotta täysipäiväistä teoreettista ja käytännöllistä opetusta yliopistossa, vastaavan tasoiseksi tunnustetussa tai yliopiston valvonnassa olevassa korkeampaa opetusta antavassa laitoksessa, ja sen tulee sisältää liitteessä mainitut oppiaineet.

3. Kyseiseen koulutukseen hyväksymiseksi edellytetään, että hakijalla on tutkintotodistus tai todistus, jonka perusteella hänellä on oikeus päästä jäsenvaltion yliopistoihin tai vastaavan tasoisiksi tunnustettuihin korkeampaa opetusta antaviin laitoksiin kyseiselle opintoalalle.

4. Tällä direktiivillä ei rajoiteta jäsenvaltioiden mahdollisuutta myöntää omalla alueellaan säännöstensä mukaisesti helpotuksia hammaslääkärintoimen aloittamista tai sen harjoittamista varten henkilöille, joilla on tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, jota ei ole suoritettu jäsenvaltiossa.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että hammaslääketieteen erikoisalojen tutkintotodistuksen, todistuksen tai muun muodollista kelpoisuutta osoittavan asiakirjan antamiseen johtava koulutus:

a) edellyttää viiden vuoden täysipäiväisten teoreettisten ja käytännöllisten opintojen suorittamista hyväksytysti 1 artiklassa tarkoitetun koulutusohjelman puitteissa tai direktiivin 78/686/ETY 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja;

b) käsittää teoreettista ja käytännöllistä opetusta;

c) käsittää vähintään kolme vuotta täysipäiväistä opiskelua toimivaltaisten viranomaisten tai toimielinten valvonnassa;

d) suoritetaan yliopistollisessa laitoksessa, hoito-, opetus- ja tutkimuskeskuksessa tai, milloin se on tarkoituksenmukaista, toimivaltaisten viranomaisten tai toimielinten tätä tarkoitusta varten hyväksymässä terveydenhuollon laitoksessa;

e) sisältää erikoistumisopintoja suorittavan hammaslääkärin henkilökohtaisen osallistumisen kyseisten laitosten toimintaan ja velvollisuuksiin.

2. Jäsenvaltioiden on edellytettävä hammaslääketieteen erikoisalojen tutkintotodistuksen, todistuksen tai muun muodollista kelpoisuutta osoittavan asiakirjan antamista varten jotakin 1 artiklassa tarkoitetuista tutkintotodistuksista, todistuksista tai muista muodollista kelpoisuutta osoittavista asiakirjoista hammaslääketieteessä taikka direktiivin 78/686/ETY 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa.

3. Jäsenvaltioiden on 8 artiklassa säädetyn määräajan kuluessa nimettävä ne viranomaiset tai elimet, joilla on oikeus antaa 1 kohdassa tarkoitettuja tutkintotodistuksia, todistuksia tai muita muodollista kelpoisuutta osoittavia asiakirjoja.

4. Jäsenvaltiot voivat poiketa 1 kohdan a alakohdasta. Henkilöillä, joiden kohdalla tällainen poikkeus tehdään, ei ole oikeutta käyttää hyväkseen sitä, mitä direktiivin 78/686/ETY 4 artiklassa säädetään.

3 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat, tämän kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä täysipäiväisen opiskelun periaatetta ja kunnes neuvosto tekee 3 kohdan mukaisen päätöksen, hyväksyä osa-aikaisen erikoistumiskoulutuksen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten hyväksymillä edellytyksillä, jos täysipäiväinen koulutus ei olisi perusteltujen syiden vuoksi mahdollista.

2. Erikoistumiskoulutuksen kokonaiskesto ei saa 1 kohdan vuoksi lyhentyä. Osa-aikaisuus tai palkallisen yksityisvastaanoton pitäminen ei saa alentaa koulutuksen tasoa.

3. Viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin tiedoksi antamisesta ja tilanteen uudelleenarvioinnin perusteella neuvosto päättää komission ehdotuksesta ja ottaen huomioon sen, että osa-aikaisen koulutuksen tulisi edelleen olla mahdollista tietyissä kunkin erikoisalan yhteydessä myöhemmin päätettävissä tapauksissa, onko 1 ja 2 kohdan säännökset pidettävä voimassa vai onko niitä muutettava.

4 artikla

Siirtymäkauden toimenpiteenä ja poiketen siitä, mitä 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 3 artiklassa säädetään, ne jäsenvaltiot, joiden laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä sallitaan osa-aikainen erikoistumiskoulutus tämän direktiivin tiedoksi antamisen ajankohtana, voivat edelleenkin soveltaa näitä säännöksiä hakijoihin, jotka ovat aloittaneet erikoistumiskoulutuksensa viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin tiedoksi antamisesta. Tätä määräaikaa voidaan pidentää, jos neuvosto ei ole tehnyt 3 artiklan 3 kohdan mukaista päätöstä.

II LUKU

TOIMIALA

5 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että hammaslääkäreillä on tämän direktiivin tiedoksi antamisen ajankohtana voimassa olevien ammattiin sovellettavien säännösten ja määräysten sekä ammatillisten menettelytapasääntöjen mukaisesti yleinen oikeus ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa toimintaa, johon sisältyy hampaiden, suun, leukojen ja niihin liittyvien kudosten poikkeavuuksien ja sairauksien ennaltaehkäisy, diagnosointi ja hoito.

Ne jäsenvaltiot, joissa ei ole tällaisia säännöksiä tai sääntöjä, voivat täsmentää tai rajoittaa tietyn ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun toiminnan harjoittamista siten, että se vastaa muissa jäsenvaltioissa noudatettavaa käytäntöä.

III LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

6 artikla

Direktiivin 78/686/ETY 19 artiklan soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden katsotaan täyttävän 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt vaatimukset.

Edellä 2 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa direktiivin 78/686/ETY 19 artiklan soveltamisalaan kuuluvat henkilöt rinnastetaan henkilöihin, joilla on jokin 1 artiklassa tarkoitetuista hammaslääketieteen tutkintotodistuksista, todistuksista tai muista muodollista kelpoisuutta osoittavista asiakirjoista.

7 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan myös niihin jäsenvaltioiden kansalaisiin, jotka työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella 15 päivänä lokakuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68 (4) mukaisesti harjoittavat tai aikovat harjoittaa direktiivin 78/686/ETY 1 artiklassa tarkoitettua toimintaa palkattuina työntekijöinä.

8 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet 18 kuukauden kuluessa sen tiedoksi antamisesta ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. Italian on toteutettava nämä toimenpiteet kuuden vuoden määräajan kuluessa.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

9 artikla

Jos jäsenvaltiolla on huomattavia ongelmia tämän direktiivin soveltamisessa tietyillä aloilla, komissio tutkii nämä ongelmat yhdessä kyseisen valtion kanssa ja pyytää asiasta lausunnon terveydenhuollon johtavien virkamiesten komitealta, joka on asetettu päätöksellä 75/365/ETY (5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 78/689/ETY (6).

Komissio tekee neuvostolle tarvittaessa aiheelliset ehdotukset.

10 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 25 päivänä heinäkuuta 1978.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. von DOHNANYI

(1) EYVL N:o C 101, 4.8.1970, s. 19

(2) EYVL N:o C 36, 28.3.1970, s. 19

(3) EYVL N:o L 233, 24.8.1978, s. 1

(4) EYVL N:o L 257, 19.10.1968, s. 2

(5) EYVL N:o L 167, 30.6.1975, s. 19

(6) EYVL N:o L 233, 24.8.1978, s. 17

LIITE

Hammaslääkärin koulutusohjelma

Hammaslääketieteen tutkintotodistuksen, todistuksen tai muun muodollista kelpoisuutta osoittavan asiakirjan saamiseen johtavan koulutusohjelman tulee sisältää ainakin seuraavat oppiaineet. Yhtä tai useampia näistä oppiaineista voidaan opettaa muiden aineiden osana tai niiden yhteydessä.

a) Perusoppiaineet

kemia

fysiikka

biologia

b) Lääketieteellis-biologiset oppiaineet ja yleislääketieteelliset oppiaineet

anatomia

embryologia

histologia, mukaan lukien sytologia,

fysiologia

biokemia (tai fysiologinen kemia)

patologinen anatomia

yleinen patologia

farmakologia

mikrobiologia

hygienia

sairauksien ennaltaehkäisy ja epidemiologia

radiologia

fysiatria

yleiskirurgia

yleislääketiede, mukaan lukien lastentaudit

korva-, nenä- ja kurkkutaudit

iho- ja sukupuolitaudit

yleinen psykologia-psykopatologia-neuropatologia

anestesiologia

c) Suoraan hammaslääketieteeseen liittyvät oppiaineet

protetiikka

hammashoidon materiaalit ja laitteet

konservatiivinen hammaslääketiede

ehkäisevä hammaslääketiede

anestesiologia ja sedaatio hammaslääketieteessä

hammas- ja suukirurgia

hammas- ja suupatologia

kliininen harjoittelu

lasten hammashoito

oikomishoito

parodontologia

hammaslääketieteellinen radiologia

purenta ja leukojen toiminta

ammattiorganisaatio, ammattietiikka ja lainsäädäntö

hammaslääkärintoimen sosiaaliset näkökohdat