NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 27 päivänä kesäkuuta 1977,

yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien toimintaa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (77/453/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 49, 57, 66 ja 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo, että

neuvoston direktiivissä 77/452/ETY (3) säädetyn tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisen tunnustamisen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden koulutuksen vastaavuus antaa mahdollisuuden rajata kyseisen alan yhteensovittamisen vaatimukseen vähimmäistason noudattamisesta, jolloin jäsenvaltiot saavat vapaasti järjestää alan opetuksen haluamallaan tavalla,

yhteensovittaminen tässä direktiivissä tarkoitetulla tavalla ei millään tavoin estä myöhempää yhteensovittamista, ja

tässä direktiivissä tarkoitetun yhteensovittamisen piiriin kuuluu yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien ammatillinen koulutus; useimmissa jäsenvaltioissa ei tällä hetkellä tehdä eroa palkatussa työssä olevien ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien sairaanhoitajien välillä; tästä syystä ja ammattihenkilöiden vapaan liikkuvuuden mahdollisimman tehokkaaksi edistämiseksi yhteisön alueella näyttää tarpeelliselta ulottaa tämän direktiivin soveltaminen koskemaan palkatussa työssä toimivia sairaanhoitajia,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että saadakseen direktiivin 77/452/ETY 3 artiklassa tarkoitettujen yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien tutkintotodistuksen, todistuksen tai muun muodollista kelpoisuutta osoittavan asiakirjan, asianomaisen on suoritettava sellainen tutkinto, joka takaa, että hän on koulutuksensa aikana saanut:

a) riittävät tiedot tieteenaloista, joihin yleissairaanhoito perustuu, mukaan lukien riittävät tiedot terveen ja sairaan ihmisen rakenteesta, fysiologiasta ja käyttäytymisestä sekä ihmisen terveydentilan ja fyysisen ja sosiaalisen ympäristön välisestä yhteydestä;b) riittävät tiedot ammatin luonteesta ja ammattietiikasta sekä terveyden- ja sairaanhoidon yleisperiaatteista;

c) riittävästi kliinistä kokemusta; tällainen koulutuksellisen arvon mukaan valittava kokemus tulee hankkia ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan valvonnassa ja sellaisissa yksiköissä, joissa on asianmukainen määrä ammattihenkilöstöä ja asianmukaiset potilashoidon apuvälineet;

d) kyvyn osallistua hoitohenkilökunnan käytännön koulutukseen ja kokemusta työskentelystä tällaisen henkilökunnan kanssa;

e) kokemusta työskentelystä useiden eri terveydenhuollon ammattiryhmien kanssa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen tulee sisältyä vähintään:

a) kymmenen vuotta kestävän yleissivistävän oppivelvollisuuskoulun oppimäärän suorittamisesta annettu tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, jonka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai toimielin on antanut tai samantasoisen pääsytutkinnon suorittamisen jälkeen annettu todistus, joka antaa haltijalle oikeuden päästä terveydenhuolto-oppilaitoksiin;b) täysipäiväinen, erityisesti ammatillisesti suuntautunut opiskelu tämän direktiivin liitteessä esitetyn opinto-ohjelman oppiaineissa, joka käsittää kolmen vuoden tai 4 600 tunnin teoreettisen ja käytännöllisen opetuksen.

3. Jäsenvaltioiden tulee huolehtia siitä, että sairaanhoitajakoulutusta antava oppilaitos on vastuussa teorian ja käytännön yhteensovittamisesta koko koulutuksen ajan.

Liitteessä olevassa A osassa tarkoitettu teoreettinen ja tekninen opetus on tasapainotettava ja sovitettava yhteen samassa liitteessä olevassa B osassa tarkoitetun sairaanhoitajien kliinisen opetuksen kanssa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus hankkia asianmukaisella tavalla tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tietoa ja kokemusta.

Sairaanhoitajien kliininen opetus on suoritettava ohjatun harjoittelun muodossa sairaalan osastoilla tai muissa terveydenhoitoyksiköissä, erityisesti toimivaltaisten viranomaisten tai elinten hyväksymissä kotisairaanhoitokeskuksissa. Koulutuksen aikana sairaanhoitajaopiskelijat osallistuvat asianomaisten osastojen toimintaan, sikäli kuin se liittyy heidän koulutukseensa. He perehtyvät hoitotyöhön liittyviin velvollisuuksiin.

4. Neuvosto päättää viimeistään viiden vuoden kuluttua siitä, kun tämä direktiivi on annettu tiedoksi, tilanteen arvioinnin perusteella komission ehdotuksesta, onko 3 kohdan säännökset, jotka koskevat tasapainotettua jakautumista toisaalta teoreettisen ja teknisen opetuksen ja toisaalta kliinisen opetuksen välillä, pidettävä voimassa vai onko niitä muutettava.

5. Jäsenvaltiot voivat myöntää osittaisia erivapauksia henkilöille, jotka ovat hankkineet osan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta koulutuksesta osana muuta vähintään vastaavan tasoista koulutusta.

2 artikla

Sen estämättä, mitä 1 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia osa-aikaisen koulutuksen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten hyväksymillä edellytyksillä.

Osa-aikainen koulutus ei saa olla kokonaiskestoltaan lyhyempi kuin täysipäiväinen koulutus. Osa-aikaisuus ei saa vaarantaa koulutuksen tasoa.

3 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan myös niihin jäsenvaltioiden kansalaisiin, jotka työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella 15 päivänä lokakuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68 (4) mukaisesti harjoittavat tai ryhtyvät harjoittamaan direktiivin 77/452/ETY 1 artiklassa tarkoitettua toimintaa palkattuina työntekijöinä.

4 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet kahden vuoden kuluessa sen tiedoksi antamisesta ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Jos jäsenvaltiolla on huomattavia ongelmia tämän direktiivin soveltamisessa tietyillä aloilla, komissio tutkii nämä ongelmat yhdessä kyseisen valtion kanssa ja pyytää asiasta lausunnon terveydenhuollon johtavien virkamiesten komitealta, joka on asetettu päätöksellä 75/365 (5), sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 77/455/ETY (6).

Komissio tekee neuvostolle tarvittaessa aiheelliset ehdotukset.

6 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 27 päivänä kesäkuuta 1977.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. SILKIN

(1) EYVL N:o C 65, 5.6.1970, s. 12

(2) EYVL N:o C 108, 26.8.1970, s. 23

(3) EYVL N:o L 176, 15.7.1977, s. 1

(4) EYVL N:o L 257, 19.10.1968, s. 2

(5) EYVL N:o L 167, 30.6.1975, s. 19

(6) EYVL N:o L 176, 15.7.1977, s. 13

ANNEXE>

LIITE

YLEISSAIRAANHOIDOSTA VASTAAVAN SAIRAANHOITAJAN KOULUTUSOHJELMA

Yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan tutkintotodistuksen, todistuksen tai muun muodollista kelpoisuutta osoittavan asiakirjan myöntämiseen johtavan koulutusohjelman tulee sisältää seuraavat kaksi osaa:

A. Teoreettinen ja tekninen opetus

a) sairaanhoito:

ammatin luonne ja ammattietiikka

terveyden- ja sairaanhoidon yleisperiaatteet

sairaanhoidon periaatteet ja:

- yleislääketiede ja lääketieteen erikoisalat

- yleiskirurgia ja kirurgian erikoisalat

- lastenhoito ja lastentaudit

- äitiyshuolto

- mielenterveys ja psykiatria

- vanhusten hoito ja geriatria

b) perustieteet:

anatomia ja fysiologia

patologia

bakteriologia, virologia ja parasitologia

biofysiikka, biokemia ja radiologia

ravitsemusoppi

terveydenhoito:

- sairauksien ehkäisy

- terveyskasvatus

farmakologia

c) yhteiskuntatieteet:

sosiologia

psykologia

hallinnon periaatteet

opetuksen periaatteet

sosiaali- ja terveyslainsäädäntö

sairaanhoitoon liittyvät oikeudelliset kysymykset

B. Kliininen opetus:

Sairaanhoito ja:

- yleislääketiede ja lääketieteen erikoisalat

- yleiskirurgia ja kirurgian erikoisalat

- lastenhoito ja lastentaudit

- äitiyshuolto

- mielenterveys ja psykiatria

- vanhusten hoito ja geriatria

- kotisairaanhoito